Luvassa rahaa - osallistu tilastoaiheiseen kuvauskilpailuun!

Sain vinkin kansainvälisestä tilastoaiheisesta valokuvauskilpailusta, johon voivat osallistua yläkoulu- ja lukioikäiset. Älä pelästy aihetta, vaan tutki tehtävänanto osoitteessa

http://www.statistics2013.org/give-it-your-best-shot/

"Contest organizers are seeking high-quality photos that effectively illustrate the impact of statistics. Your submitted image must be an original photo taken by you and tell a story about how statistics advances the wellbeing of people in your country or our global society.

The Statistics2013 Photo Contest is organized by continents (excluding Antarctica). So, be sure to submit your contest entry in the appropriate continent category.

In addition to a photo, you must submit a title and a maximum 50-word descriptive for your photo. These descriptive items, along with your photo, will be used by the international panel of judges to select the top three winning entries and up to three honorable mention winners on each continent as well as the top overall photo.

Speaking of winners, the lucky contestant whose photo is selected as the top overall photo from among all images submitted will be awarded a prize of $800!"

Siis: Kuvita tilastojen vaikutusta - miten ne edistävät hyvinvointia omassa maassamme tai globaalisti. Ilmoittaudu oikean mantereen kategoriaan. Lisää kilpailukuvaasi max 50-sanainen sanallinen kuvaus siitä.

Kilpailuaikaa on lokakuun loppuun asti - siis jos 800 dollarin palkinto nyt sinua sattuisi hitusen kiinnostamaan... :)

Hippolyte - valokuvan oma galleria Helsingissä

Helsingin taidegallerioissa on usein tarjolla valokuvaukseen liittyviä näyttelyitä. Galleriatarjontaan pääset käsiksi esimerkiksi täältä tai täältä.

Galleria Hippolyte, aivan Helsingin keskustassa eli Yrjönkatu 8-10:ssä sisäpihalla sijaitseva galleria on kuitenkin erikoistunut nimenomaan ajankohtaisen valokuvataiteen esittelyyn, onhan se Valokuvataiteilijoiden liiton ylläpitämä galleria.

Poikkea kaupungilla hengatessasi sisään - galleria on kaikkien muiden gallerioiden tapaan ilmainen ja avoinna tiistaista perjantaihin klo 12-17, viikonloppuisin 12-16. Maanantaisin galleriat ja museot ovat yleensä kiinni.

Hippolytea vastapäätä, Diana-puiston vastakkaisella reunalla on muuten Taidemaalariliiton TM-galleria (Erottajankatu 9B, sisäpihalla tämäkin) ja sen vieressä Design Forum Finland sekä Kakkugalleria (Erottajankatu 7).

Seuraavan puolitylsän päivän tullessa nappaa ystävä mukaasi, poikkea katsomaan ajankohtaista valokuva- ja maalaustaidetta, istahtakaa kahville Kakkugallerian kuppilaan ja tsekatkaa lopuksi vielä Design Forum Finlandin myymälän oivaltavat tuotteet!

Ja niin, ota toki kamera mukaasi. Miron mukaan Helsingissä ei ole enää mitään kuvattavaa - väitän vastaan! Haastan kaikki kurssilaiset näyttämään Mirolle, että kyllä sieltä vielä kuvattavaa löytyy...
:)

Palautteen kirjoittaminen kurssikaverille

Näiden apukysymysten avulla onnistuu palautteen kirjoittaminen arvotulle kurssikaverille ehkä helpommin...
Palautteen kirjoitus tapahtuu siis ke 2.10. - su 6.10. välisenä aikana. 
Kuvaustehtävät tulee olla julkaistuna viimeistään ke 2.10. klo 8.00!


Kuvaustehtävät

- Millainen tunnelma kuvista välittyy?
- Noudattavatko kuvat annettua tehtävänantoa? Millaisia persoonallisia ratkaisuja ja näkökulmia niistä löydät?
- Löytyykö kuvien joukosta "helmiä" luovuuden/mielikuvituksellisuuden/omaperäisyyden suhteen?
- Ovatko kuvat teknisesti onnistuneita? (rajaus, syväterävyys, valaistus, liike-epäterävyys jne.)
- Mistä kuvista pidät itse eniten? Erittele, mistä kuvan miellyttävyys johtuu.
- Mikä kuva ei sinua miellytä? Mistä tämä johtuu? Miten kuvaa voisi ehkä vielä parannella jälkikäteen?
- Kuvaavatko jotkin kuvat jotakin aihettaan laajempaa ilmiötä? Kertovatko ne sinulle jonkinlaisia tarinoita? Ovatko kuvat tulkinnallisesti ("filosofisesti") rikkaita?
- Yllätyitkö jostakin kuvia katsoessasi?


Kuvaajana kehittyminen

- Kuvaile kuvaajan tyyliä, näkökulmia, aihevalintoja, värimaailmaa jne. KOLMELLA sanalla.
- Välittyykö kuvista jokin kuvaajan "käsialaan" liittyvä piirre? Jos löytyy, onko piirre sinusta kiinnostava, vai lipsahtaako se jo kaavamaisen maneerin puolelle?
- Vertaile kurssin alussa ja kurssin loppupuolella otettuja kuvia. Näetkö jonkinlaista kehittymistä?


Blogi

- Millainen yleisvaikutelma kurssikaverin blogista välittyy?

Kommentti, hei!

Muuten, nuo Elina Brotheruksen valokuvat tuossa kurssin lopetteluun liittyvässä postauksessa ovat K O M M E N T T E JA  romantiikan ajan tunnetun saksalaisen maisemamaalarin Caspar David Friedrichin (1774 - 1840) maalauksiin, joista tunnetuin lienee tämä Vaeltaja sumumeren yllä (1818):

(Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Romantiikka)

The Grande Finale - KU8-kurssin loppuun saattaminen

M i t e n   t ä m ä   K U 8 - k u r s s i   p ä ä t t y y ? 

 Elina Brotherus: Sarjasta The New Painting

(Kuva:  http://www.elinabrotherus.com/photography/the-new-painting/)

E i   k o e t t a

- Koeviikolla ei ole koetta tästä kurssista.
- Emme myöskään pidä kokeen valmistelutuntia emmekä palautustuokiota palautuspäivänä...


K u v a u s t e h t ä v ä t   j a  i t s e a r v i o i n t i

- Kaikki kuvaustehtävät pitää tehdä ja julkaista omissa blogeissa viimeistään niin, että ne ovat blogissa keskiviikkona 2.10. klo 8.00.
- Viimeiseksi postaukseksi jokainen kurssilainen kirjoittaa omaan blogiinsa omia ajatuksiaan omista kuvistaan, eri tehtävistä, omasta työskentelystään ja kiinnostuksen kohteistaan valokuvaukseen liittyen. Millainen olet itse valokuvaajana? Vapaa muoto ja pituus, mutta tehdä pitää. Tämä pitää julkaista ke-su 2.-6.10. välisenä aikana.


P a l a u t e   k u r s s i k a v e r i l l e   j a   k u r s s i b l o g i i n

- Palaute kurssikaverille kirjoitetaan yhdessä laadittujen ohjeiden pohjalta ke-su 2.-6.10. välisenä aikana, joko hänen blogiinsa viimeisen postauksen kommenttina tai muulla sovitulla tavalla. Jos annat palautetta yksityisesti esim. sähköpostilla, pitää kopio palautetekstistä lähettää myös minulle eli opettajalle.
- Palautteen kirjoittaminen ajallaan vaaditaan kurssisuoritukseen!
- Lisäksi Olarilight-blogin tuoreimpaan postaukseen kirjoitetaan (lyhyempi) palaute kurssitehtävistä ja kurssista ylipäätään. Palautteeksi ei kelpaa "ihan ok", vaan konkreettia jalostusideoita, näkökulmia ja vaikka tehtäväideoita tarvitaan! Mikä toimi, mikä kiinnosti, mikä kannattaisi tehdä ensi kerralla toisin?


O p e t t a j a n   p a l a u t e  j a  b l o g i e n   y l l ä p i t o

- Kirjoitan jokaiseen kurssilogiin myös omasta puolestani palautetta ja ajatuksiani ajalla 2.10.-10.10.2013.

- Kurssiblogit pidetään avoinna ainakin palautuspäivään 10.10.2013 asti. Sen jälkeen voitte sulkea bloginne, laittaa sen salasanojen taakse tai jatkaa sen julkista ylläpitämistä - miten vain tahdotte. Poistan Olarilight-blogista linkitykset blogeihinne tuolloin.


A r v i o i n t i

Vaikka kyseessä on soveltava lukiokurssi, haluan aina antaa kurssiarvosanan. Siihen vaikuttavat
- läsnäolo ja aktiivisuus kurssilla
- 6.10.2013 mennessä toteutetut, blogissa julkaistut kuvaustehtävät (joitakin päivän kuvia saa puuttua, mutta kaikki erilliset tehtävät tulee toteuttaa): näkökulma tehtävänantoon, kuvan sisältö ja tekninen toteutus
- kurssikaverille kirjoitettu palaute tämän kuvatuotannosta.

Elina Brotherus: Sarjasta The New Painting

(Kuva:http://www.elinabrotherus.com/photography/the-new-painting/)

(Valo)kuvan tekijänoikeuksista

Saako? Voinko? Otanko? Annanko? Apua!


Valokuvia koskee pääsääntöisesti samat tekijänoikeudet kuin muitakin itse tuotettuja kuvia: piirroksia, maalauksia, grafiikkaa jne.

Tekijänoikeus syntyy kuvaan sillä hetkellä, kun se luodaan - siis kuvataan. Mitään erillistä rekisteröintiä, vesileimamerkintää tai muuta tunnusta ei tarvita. Kuvaajalla on automaattisesti kaikki tekijänoikeudet itse ottamiinsa kuviin. Tekijänoikeus suojaa kuvan ottajaa, ei kuvattavaa. Mutta jos kuvassa on tunnistettava henkilö, mukaan kuvioon astuu kuvatun henkilön yksityisyydensuojaan ja muihin yksilön oikeuksiin liittyvät seikat, suojat ja asetukset.

Tekijänoikeus valokuvaan on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisesta (= ei teoskynnyksen ylittävä valokuva) tai 70 vuotta kuvaajan kuolemasta (= teoskynnyksen ylittävä valokuva). Teokseksi määritellään kuva, jonka voi katsoa olevan itsenäinen ja omaperäinen teos. Käytännössä lähes kaikki kuvat ylittävät teoskynnyksen eli suoja-aika on 70 vuotta kuvaajan kuolemasta. Muista, ettei tekijänoikeus suojaa teoksen aihetta tai ideaa - kenellä tahansa on siis oikeus ottaa idealtaan oman kuvasi kaltainen kuva samantyyppisestä aiheesta. Sen sijaan juuri sinun ottamastasi kuvasta toinen henkilö ei saa (ilman lupaa) ottaa valokuvaa eli valmistaa identtistä kaksoiskappaletta.

Valokuvaa ei saa käyttää tai julkisesti esittää tai valmistaa siitä kappaleita ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa. Sama koskee valokuvan yhden pienemmän osan käyttämistä!

Finlex kertoo tekijänoikeuslait pykäläntarkasti. Mutta hiukan konkreettisemmin löytyy tietoa esimerkiksi Suomen valokuvajärjestöjen keskusliiton oppaasta, Kuvasto ry:n sivuilta, täältä tai Suomen kuvapalvelu Oy:n sivuilta.

Nostalgiaa ja luovia sattumia: L o m o g r a f i a

(Kuva: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJWxctU79kLGZPMbmk7qR3h7VkMMors0xI6FDDj5NgruYsT7Zs8T08fls1sG21i4Sg0WUO9ypwZnDBbsifNIkmTBrLd1xyOquNODjFVX8CXgMwC0H92lnbKBu3Ze57JUl7dSTxBPluqB4/s400/fhgfh.jpg)

Tiedätkö, mitä on lomografia?

Lomografia on hauskanpitoa valokuvaamisen ja paperikuvien kanssa. Lomografia-aatteen tai kuvausfilosofian takana on innostus nostalgisiin filmikameroihin, etenkin Neuvostoliitossa 1980-luvulla kehitettyihin ei-kovin-korkealaatuisiin muovisiin kansankameroihin. Sopivan hinnan lisäksi piti tämä kamera sisällään vaikka täysin pimeässä kuvaamisen mahdollistavan valotusautomatiikan. Se innosti ihmisiä sekä lännessä että idässä räpsimään kuvia vapaammin kuin koskaan aiemmin, kuvakulmista ja valo-olosuhteista suuremmin murehtimatta.

Lomografia-"lahko" sai alkunsa, kun 90-luvun itävaltalaiset taideopiskelijat löysivät neuvostoliittolaisen Lomo Kompakt Automat -kameran, testasivat sitä ja ihastuivat sillä aikaansaatuihin värikkäisiin, sumuisiin, rakeisiin kuviin.
Kuvanlaadun "huonoudesta" kumpuaakin lomo-kuvien kiehtovuus!

Maailmanlaajuisen lomografia-innostuksen myötä on alettu valmistamaan uusia "kökkökameraversioita" vailla nykyajan digitekniikkaa.

(Kuva: http://www.modny73.com/wp-content/uploads/2010/09/Lomography-Photos8.jpg)

Lomokuvaajan kymmenen käskyä:

1. Ota kamerasi mukaan kaikkialle minne menet

2. Käytä kameraasi kaikkina aikoina, yöllä ja päivällä

3. Lomografian ei pitäisi vaikuttaa elämäntyyliisi, vaan olla osa sitä

4. Ota kuvia vapaalla kädellä, vaikka lantiolta

5. Tuo kamera mahdollisimman lähelle kohdetta

6. Älä ajattele

7. Ole nopea

8. Sinun ei tarvitse tietää ennalta mitä filmille tallentuu

9. Eikä myöskään jälkikäteen

10. Älä murehdi säännöistä

Ja miten söpöiltä lomo-kamerat näyttävätkään...

(Kuva: http://www.quack-quack.eu/wp-content/uploads/lomo-camera.jpg)

Maailma muistikortilla - Suomen kuvalehden kuvareportaaseja

Ihan huippujuttu:
Suomen kuvajournalistisesti laadukkain julkaisu eli Suomen kuvalehti (tämä oli ihan oma mielipiteeni) on koonnut sivuilleen julkaisemiaan kuvareportaaseja eri teemoihin ja maailmankolkkiin liittyen.
Löydät ne täältä:

http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/kuvakertomukset/

Ja Hannes Heikuralta (hmmm... mainitsinko hänet jo aiemmin?) löytyy myös muutamia reportaaseja täältä!

- - -

K u v a j o u r n a l i s m i 

Kuvajournalismi kertoo uutisista ja tapahtumista valokuvien, videoiden ja kuvituksen avulla. 

Muusta valokuvauksesta kuvajournalismin erottaa se, että kuvajournalismin pitää olla tiettyyn tapahtumaan sidottu, kuvien pitää esittää tapahtumat tasapuolisesti ja tarkasti, sekä kuvien pitää muiden uutiselementtien kanssa esittää tapahtuman tosiasiat katsojalle tai lukijalle kertovasti. 

Kuvajuornalismin historia alkoi varsinaisesti vasta 1920-luvulla, vaikka aiemminkin oli lehdiossä esitetty yksittäisiä kuvia. Jo 1890-luvulta lähtien on ollut kuvalehtiä. Toimittajat alkoivat käyttää 1920-luvulla kuvia uutistekstin rinnalla kertomaan yhtenäistä uutistarinaa. Kuvajournalismin syntyyn vaikuttanut merkittävä keksintö oli kinofilmi ja Leica-kamera, jonka avulla kuvaajat pystyivät menemään vaikeampiin paikkoihin ilman suurta laitteistoa.

Missourin yliopiston historioitsija Frank Luther Mott käytti ensimmäisenä termiä kuvajournalismi, joka tuli koko maailman tietoisuuteen toisen maailmansodan aikana. Alan merkittävin lehti oli Life, jonka perusti Henry Luce 1936. Kuuluisia toisen maailmansodan aikaisia kuvajournalisteja olivat muun muassa W. Eugene Smith ja Robert Capa. Lifen lisäksi esimerkiksi Sports Illustrated ja The Daily Mirror olivat ensimmäisiä lehtiä, jotka panostivat kuvajournalismiin. / Wikipedia

Pimeyden ruhtinas?

Tässä vielä tämänpäiväisissä Hannes Heikura -fiiliksissä linkitän HS:n kuukausiliitteen jutun tämän vuoden maaliskuulta tänne.
Heikuran valokuvista edetään Esko Valtaojaan ja maailmankaikkeuteen.

Malmbergin Ilkka on kirjoittaja minun makuuni.

L u e .  

Heikura kertoo parin viime vuoden projekteistaan ja Dark Zone -näyttelystään allaolevassa videopätkässä. Kuvia näkyy myös.

K a t s e l e .  K e s t o   6   m i n u u t t i a .

Muistutus

Hei kurssikuomat,
Ihan vaan muistutuksena: jos et ole vielä esitellyt meille klassikkokuvaajaa, on h-hetki huomenna. Kurssi on lopuillaan. Ei pysty siis venyttämään esitystä enää pidemmälle. Kyseessähän on vain parin minuutin esittely, ei mikään väitöskirja tai elämäntyö. :)
Tsekatkaa myös kurssin tehtävälista tuosta sivupalkista. Kaikki tehtävät pitää tehdä, mutta osaan tulee tietysti ehkä panostettua toisia tehtäviä enemmän - tai vähemmän.
Nähdään aamulla!

Tehtävä: K l a s s i k k o k o m m e n t t i

Hannes Heikura: 

Sotilas vartioi unikkopellon tuhoamista Kandaharin lähellä Afganistanissa. (6.4.2007)

Hannes Heikura on valittu useana vuonna Vuoden lehtikuvaajaksi. 

Hän on työskennellyt pitkään HS:lle.

Kuvaustehtävä klassikkokuvaajaesittelyn pohjalta:

Kuvaa kuva tai kuvasarja, joka jollakin tavoin kommentoi esittelemäsi klassikkokuvaajan jotakin teosta tai kuvasarjaa.

Mieti aluksi, mikä klassikkokuvaajasi tuotantoa yhdistää.
Onko hän kuvannut paljon jotakin tiettyä aihepiiriä? 
Onko hänellä ollut jokin tietty, omintakeinen kuvaustapa tai -tekniikka? 
Millainen väri- ja sävymaailma hänen teoksissaan on?
Toistuuko hänen töissään jokin tietynlainen syvätarkkuusalue tai lyhyt/pitkä valotusaika?
Millainen tunnelma hänen kuvistaan usein välittyy?

Suunnittele ja toteuta tämän pohjalta kuva tai kuvasarja, jossa toisaalta näkyy perehtymisesi omaan klassikkokuvaajaasi - ja toisaalta tietysti näkyy oma näkökulmasi / oma elinympäristösi / nykyaika.

Kirjoita blogiisi näiden kuvien julkaisun yhteyteen vielä ajatuksesi auki siitä, miten oma työsi kommentoi klassikkokuvaajasi teosta. 

Jos mahdollista, julkaise samassa yhteydessä myös klassikkokuvaajasi vastaava teos, jotta lukija voi helposti etsiä eroja ja yhteneväisyyksiä sinun teoksesi ja klassikon väliltä. Muista mainita kuvalähde, mistä kuvasi on. 

Jos valitset kommentoitavan kuvasi kirjasta, lehdestä tms., ei sitä välttämättä löydy digitaalisessa muodossa.

- - - - 

Kommentti on kantaa ottava selostus, jossa kommentin kirjoittaja referoinnin lisäksi esittää omia ajatuksia aiheesta. Se on niin kutsuttu kainaloteksti eikä esiinny yksinään, vaan on osa suurempaa kokonaisuutta. 

Kommentti liittyy alkuperäiseen kohteeseen. Kommentti voi antaa lisätietoja aiheeseen. Se voi esittää kritiikkiä ja vastaväitteitä alkuperäiselle kohteelle. / Wikipedia, tuo kansakunnan sivistäjä

(Sama idea toimii kuvallisessakin kommentoinnissa: Liittyy alkuperäiseen, täydentää ja/tai kritisoi sitä. Näyttää uudessa valossa alkuperäisen.)

Kuvaustehtävä lähipäiviksi: Yöyllätyksiä

(Kuva: http://hdnaturepictures.com/night-winter-scape.html )

Tee retki yöhön.
Pukeudu lämpimästi, pakkaa mukaan hyvät eväät, termospulloon kuumaa juomaa ja lataa kamerasi valmiiksi. Mieti, haluatko mukaasi seuraa, vai seikkailetko yksin.
Ota mukaasi jalusta, jos sellaiseen on mahdollisuus!

Aurinko laskee kahdeksan maissa ja nousee puoli seitsemältä.

Jotta yökuvasi onnistuisivat, muista
- käyttää riittävän pitkää valotusaikaa (jopa useita sekunteja)
- kiinnittää kamera jalustaan tai tukea kamera esimerkiksi kiven päälle valotuksen ajaksi
- käyttää itselaukaisijaa/lankalaukaisijaa, jos mahdollista, ettei kamera tärähdä laukaisun takia
- pitää ISO-arvo suhteellisen pienenä, esim. 200
- säätää aukko suunnilleen f8 - f16

Etsi valoja pimeyden keskeltä. Liikettä. Heijastuksia. Kulkijoita. Auringon viimeisiä säteitä tai ensimmäistä kajastusta. Itseäsi.

Julkaise parhaat löytösi blogissasi.

(Kuva: http://www.virtual-china.org/2008/08/02/birds-nest-night-scene/ )

Välikevennys

Tuota, tuota...

(video)

Rajauksella ja kuvakulmalla ON merkitystä.

(toinen video)

Kokeile vaikka päivän kuvassa: Väripilkku harmaudessa

Kokeile jonkin kuvasi kohdalla harmaasävykuvan yhden osan korostamista värillä!

1. Tee haluamastasi kuvasta kaksi tasoa, jotka ovat toistensa kopioita. 
2. Valitse päällimmäiseltä tasolta vapaapiirto- eli lasso-työkalulla haluamasi kohta ja korosta sen värejä ja kontrastia. 
3. Poista tältä tasolta valinnan ulkopuolinen osa. 
4. Muuta alemman tason kuva mustavalkoiseksi ja säädä sen kontrastia. 
5. Yhdistä kuvatasot ja tallenna kuva .jpg-muotoon.

Tehtäväideoita:

Still-kuva kauhuelokuvasta. Öinen kulkija. Sadepäivän ilo. Erottuja. Energia. Silmien hehku. Ponnistus. 

(Kuva: http://naomilgall.files.wordpress.com/2011/03/j04402941.jpg)

Esittelytehtävä: Kuva(aja), joka muutti maailmaa

Nick Ut: The Napalm Girl (1972)

Perjantain tunnilla tutustutaan klassikkokuvaajiin ja -kuviin.

Jokaisen kurssilaisen tulee esitellä yksi kuvaaja ja hänen tuotantoaan 3-10 kuvan voimin perjantain tunnilla. Varsinaista esitelmää tai tutkielmaa ei tarvitse valmistaa, mutta pääkohdat valokuvaajan urasta, aiheista ja näkökulmista tulee esitellä. Jokaiselle kurssilaiselle on viitisen minuuttia aikaa oman klassikkonsa esittelyyn. Valmistaudu näyttämään valitsemasi kuvat netistä, tikulta, kirjasta tms. muille ja kertomaan hieman niiden taustoista. Tai voit rakentaa esittelysi omaan blogiisi ja näyttää sen sieltä käsin.

Onko kuvaajalla esimerkiksi jokin "ikoniksi" noussut kuva, joka on alkanut symboloimaan jotakin tiettyä tapahtumaa tai aikakautta, kuten Nick Utin kuva Vietnamin sodasta (yllä)? Ainakin Kim Puchin elämään tällä kuvalla on ollut suuri vaikutus.

Tässä klassikoita valittavaksi. Varaa omasi kommenttiosassa. Vain yksi esittelijä per yksi klassikkokuvaaja!

Henri Cartier-Bresson
Man Ray
John Heartfield
Dorothea Lange
Jan Saudek
Josef Sudek
Ansel Adams
Robert Doisneau
Irving Penn
Helmut Newton
Robert Capa
André Kertész
Lászlo Moholy-Nagy
Oliviero Toscani
Annie Leibovitz
Steve McCurry
Walker Evans

Vai eivätkö nämä nappaa? No, jos ylläolevassa listassa on liian pölyisiä nimiä sinun makuusi, ota esittelykäsittelyyn joku allaolevista kotimaisista vaihtoehdoista. Mukana on monia ihan nuoriakin kuvaajia, joista ehkä tulee klassikkoja...

Ismo Hölttö
Mikko Savolainen
Ben Kaila
I.K. Inha
Stefan Bremer
Kaj Bremer
Ulla Jokisalo
Elina Brotherus
Susanna Majuri
Nelli Palomäki
Marjaana Kella
Saara Ekström
Jouko Lehtola
Jouko Leskelä
Kalle Kultala
Timo Kelaranta
Jaakko Heikkilä
Pentti Sammallahti
Sanna Kannisto
Aino Kannisto
Heli Rekula
Harri Larjosto
Jyrki Parantainen
Jorma Puranen
Pekka Turunen
Esko Männikkö
Marja Pirilä
Veli Granö
Jan Kaila

Huomenna torstaina: Lehtikuvien timantteja

Kaj Bremer: Napoleon. 

Vuoden lehtikuva vuodelta 1962.

Hei kurssikansa,
huomenna torstaina nähdään pitkästä aikaa. Kävin läpi blogienne antia ja ilahduin huomatessani, että moni teistä on jo saanut toteutettua tosi oivaltavia surrealistisia kuvia ja kiehtovia palapelitiloja! Jaetaan vielä huomenna vinkkejä toisillemme, miten esimerkiksi tuo palapelitilan tekninen toteutus koneella kannattaa tehdä.
Aamuisessa unenpöpperössä silmillenne tarjoillaan huomenna timantteja: katsotaan vuoden 2012 parhaita lehtikuvia. Uutta tehtävääkin on luvassa päivän kuvien kylkeen...

Kaj Bremer

Tuntitehtävä: P A L A P E L I T I L A

Tämä tehtävä on tarkoitus toteuttaa tiistain 3.9. ja perjantain 6.9. tunneilla.
Muistathan, että perjantaina 6.9. meillä ei ole virallisesti yhteistä tuntia, mutta jos haluat, voit työskennellä atk-luokan koneilla. Ilmoita Ropposelle etukäteen, jos haluat atk-luokkaan, niin sovitaan systeemit.

P A L A P E L I T I L A  -tehtävä:

Tutustu David Hockneyn kotisivuihin ja erityisesti hänen valokuvakollaaseihinsa. Kubismikin tähän liittyy.
 Valitse kiinnostava tila, jota kuvaat Hockneyn tapaan "epätäydellisen systemaattisesti". 
Kierrä, kurota, kumarru. 
Ota monia kuvia, jotta voit valita yhdistelmääsi visuaalisesti kiinnostavimmat. 

Yhdistele kuvistasi epätäydellinen palapelikollaasi. Valokuvien ei tarvitse peittää koko kuvapintaa, väliin saa jäädä rakoja ja aukkoja...

Päivän kuva -tehtävä siis jatkuu...

... ja siihen inspiraationa valokuvaaja Jari Silomäki, joka sai jo 26-vuotiaana Fotofinlandia-ehdokkuuden. Tutustu vaikkapa hänen Sääpäiväkirja-projektiinsa (2001-2007).

"Vuodesta 2001 olen ottanut maisemakuvan joka päivä. Kytken nämä kuvat tärkeisiin henkilökohtaisiin tai maailmanpoliittisiin tapahtumiin. Tällä hetkellä sarja käsittää satoja kuvia ja se on jatkuva prosessi: kaikki tämän teeman näyttelyni ovat olleet erilaisia. Lähtökohta tälle sarjalleni oli se, että maailman tapahtumat, oman elämäni tapahtumat ja sää toistavat itseään ja yhdistyvät yhdeksi laajaksi jatkumoksi. Toisaalta maiseman ja uutisten yhdistäminen konkretisoi sen, miten olemme yhteydessä maailman tapahtumiin median välittämänä. Kaikki tuodaan lähelle, mikä tarkoittaa, että oikeasti lähellämme olevat tapahtumat etääntyvät meistä."

(Vapaasti suomentaen Rop. 
Kuva: http://www.helsinkischool.fi/helsinkischool/artist.php?id=9038&type=portfolio)

Muistilappu: Kuvan osan liittäminen toiseen kuvaan (Corel Paint Shop Pro X2)

1. Avaa molemmat kuvat Corel Paint Shop Pron työpöydälle.

2. Käytä sopivaa valintatyökalua (geometriset muodot / vapaapiirto eli lasso / taikasauva eli pikselin värin mukainen valinta) ja rajaa sillä irrotettava osa toisesta kuvasta. Kopioi rajattu osa koneen välimuistiin.

3. Klikkaa toinen kuva aktiiviseksi ja valitse hiiren oikealla painikkeella tai ylävalikosta "Liitä uutena kuvatasona". TÄMÄ ON TÄRKEÄ VALINTA, sillä näin saat liitettyä osan niin, että voit käsitellä ja liikutella sitä yksitellen. Pelkkä "liitä" -komento kiinnittää osan taustakuvaan ja siten hankaloittaa työskentelyäsi!

4. Työskentele tällä uudella kuvatasolla ja muokkaa liitetty osa taustaan sopivaksi. 

Jos ihmettelet, miksi työkalusi tai komentosi eivät tunnu vaikuttavan kuvaan mitenkään, tarkista

a) että olet varmasti oikealla kuvatasolla

b) ettei johonkin ole unohtunut valintaa päälle ( = katkoviivan rajaama alue ), jolloin komentosi vaikuttavat vain valittuna olevaan alueeseen.

Kun eri kuvatasot mätsäävät yhteen ja kuva on jokseenkin valmis, on aika yhdistää kuvatasot ja tallentaa kuvatiedosto .jpg-muotoon.

Surrealismi-tehtävästä

Surrealismi-tehtävänanto tuntuu ehkä haasteelliselta? 

Voit tutkia uudelleen Arno Rafael Minkkisen tai Cindy Shermanin kuvia. Voit myös etsiä aihettasi ja ideaasi surrealistisesta maalaustaiteesta ja esineteoksista. Yhdistä keskenään oudot elementit yhteen, leiki mittasuhteilla ja mittakaavalla. Metsästä uniasi ja varhaisia mielikuviasi. Palaa lapsuutesi leikkipaikkaan ja kuvaa se pikkulapsen silmin tai kuluneen ajan sumentamin silmin. Pyydystä aurinko käteesi tai saata tuttu ja turvallinen pelottavaan, synkkään valoon.

Kuten sanottu: pipo löysälle, mieluiten vinoon!

(Kuvan lähde: http://queenofcatastrophe.tumblr.com/post/5672605535)

Kauneutta? - liittyen henkilökuvatehtäväänkin

Ihmisellä on tarve tuntea itsensä ulkoisesti(kin) kauniiksi ja arvostetuksi. Ei ihme, että monen mielestä kuvattavana oleminen on vaikeaa ja tietoisuus omasta epätäydellisyydestä korostuu. Haasteena on, miten valokuvaaja saa rakennettua luottamuksen kuvattavan ja itsensä välille - miten kuvaajan "rakastava katse" välittyy kuvattavalle kameran etsimen ja objektiivin läpi.

Videot Doven kampanjoista.